26 tammikuuta 2011

Swahili House

Paikan nimi tiedossa. Katuosoite tiedossa. Ei välttämättä auta. Eilinen illallispaikkamme sijaitsee keskellä Stone Townin labyrinttiä, jossa navigointi on päiväsaikaankin haastavaa. Muu seurue oli ajatellut mennä taksilla. Mihin asti, kysyin. Autolla ei pääse lähellekään koska kujat ovat niin kapeita. Niinpä kuusihenkinen karavaanimme teki matkaa jalkaisin. Koska oli jo hämärää, päätimme ottaa varman päälle ja palkkasimme paikallisen kaverin opastamaan meidät perille. Se on helppoa, sillä mihin vain pysähtyy, on joku heti tiedustelemassa miten voisi olla avuksi. Nämä katujen hengailijat ovat panneet minut merkille. Jambo, minä tiedän sinut! Kuinka olet vieläkin täällä? Kyllä sinä jo tarvitset seuraa, minä voisin ruveta. Kätellään nyt edes ja sovitaan milloin jutellaan lisää. Sinulla on aina kiire, onko huomenna aikaa, minä odotan sinua tässä? Mambo Sister (kera nyrkkitervehdyksen).

Swahili House siis löytyi ja jyrkkien puuportaiden kipuaminen viidenteen kerrokseen kattoterassille kannatti. Paikka on kuuluisa ruuastaan ja jo listalta huomasi, että kyseessä on fine dining. Bouillabaisse sansibarilaisittain: puolikas hummeri, katkarapuja, mustekalaa ja kalaa. Kyllä siitä 12 euroa kannatti maksaa. Myös muut olivat tyytyväisiä annoksiinsa. Iltatuuli puhalsi ja minareeteista kajahti kello kahdeksan rukous, joka vyöryää kaupungin yli huumaavana kakofoniana.

Kadut olivat pimentyneet kun suunnistimme takaisin kaupungin rantaan. Reittejä on erityisen vaikea tunnistaa pimeässä, mutta jonkinmoinen suuntavaisto on näinä viikkoina jo kehittynyt. Putkahdimme ulos labyrintistä Forodhanin puiston kulmalle, missä on iltaisin paikallisten suosima ruokatori. Ehkäpä sinne seuraavaksi.

5 kommenttia:

  1. 12 euroa kuulostaa tosiaan kohtuuhinnalta tuoreesta merenelävästä tehdystä bouillabassesta :). Joko alan keski-ikäistyä täysin tai sitten olen vain kuvauksesi lumoissa, mutta olen alaknut haaveilla elämästä jossa ei tarvitsisi enää tehdä työtä vaan voisi matkustaa professorin käsipuolessa ympäri maailmaa ja ajatella sinisiä ajatuksia...

    VastaaPoista
  2. Eikös professori voisi olla houkuteltavissa moiseen... toteuta haave!

    VastaaPoista
  3. Anonyymi26.1.11

    Moi! Suupieliä saa täällä pyyhkiä...Saisko jonkun hyvän reseptin? T.Piia :)

    VastaaPoista
  4. Unelmiin liittyen mieleen jäi eilisen Hesarista Moskovan terrori-iskussa kuolleen nuoren näytelmäkirjailijan sitaatti: "Jos haluat lentää niin lennä."

    VastaaPoista
  5. Niin se on, unelmat eivät toteudu jos niitä ei itse toteuta. Ja unelmien takia on aina luovuttava jostain muusta. Se kai se onkin se suurin kynnys.

    Piia, varmasti tarttuu jotain reseptejä matkaan mutta kun se juttu on tuo juuri merestä nostettu seafood... Eilen tosin saatiin vanhoja katkarapuja, jotka oli pakko palauttaa. Näyttivät hyville mutta maistuivat kamalalle.

    VastaaPoista